WD © Susilapsi.net
> ESITTELY  - Virtuaalikoiramaailman esittely  -  Introducing virtual dogworld in English



 
Virtuaalikoiramaailman esittely

Virtuaalikoiraharrastus - mistä on kyse?

Virtuaalikoiraharrastus on kaikessa yksinkertaisuudessaan mielikuvitusleikkiä. Sen pohjana on ajatus koiran - usein jopa useamman - omistamisesta, ja konkreettisten mahdollisuuksien puuttuessa koiran omistaminen iloineen ja suruineen on siirtynyt Internetiin, jossa kaikki toiminnot tapahtuvat. Virtuaalikoiraharrastuksella ei ole varsinaista päämäärää, ja usein käytetty englanninkielinen vastine sim-game kennel onkin sinänsä harhaanjohtava, virtuaalikoiraharrastuksessa kun kukaan ei voi lopullisesti voittaa tai hävitä. Hyvin suuren osan virtuaalikoiraharrastuksesta tänä päivänä muodostavat toki erilaiset kilpailut, lajikirjo on jo lähes yhtä kattava kuin sen esikuvana ollut “oikean elämän” vastinekin, mutta varsinaisen harrastuksen motiivit löytyvät yleensä muualta kuin pelkästä voitontavoittelusta.

Virtuaalikoiraharrastusta ei myöskään tule sekoittaa Internetissä toimiviin eläinaiheisiin peleihin, kuten ShowDog tai Furry Paws. Päinvastoin kuin virtuaalikoiraharrastuksessa, kyseisiin peleihin on rekisteröidyttävä, ja voidakseen hyödyntää kaikkia pelin tarjoamia palveluja on pelaajan yleensä myös maksettava pelaamisesta. Mainitunkaltaisilla peleillä on usein myös oma varsin kirjava säännöstönsä, joka ei päde virtuaalikoiramaailmassa.

Usein päämääränä virtuaalikoiraharrastuksessa on päästä tavalla tai toisella kokemaan, miltä oman koiralauman omistaminen saattaisi tuntua. Jokaiselle koiralle on yleensä tehty oma internetsivunsa, johon kirjattu kaikki siihen liittyvät tiedot sukutaulusta kilpailutuloksiin. Lähes kaikilla virtuaalikoirilla on omat kuvansa, suurimmalla osalla valokuvat, mutta myös piirrettykuvaisten koirien suosio on nousussa. Virtuaalikoiria kilpailutetaan eri lajeissa, niitä pennutetaan ja niille saatetaan myös hankkia hoitajia, jotka kirjoittavat kuvitteellisia hoitokertomuksia tapahtumista, joita he virtuaalisen koiraystävänsä kanssa kokevat.

Harrastusmahdollisuudet

Koska virtuaalikoiraharrastus on aikojen kuluessa kasvanut yhä suurempiin mittoihin, on lähes itsestään selvää, että virtuaalikenneleiden rinnalle on kehittynyt myös erilaisia virtuaalisia liittoja ja yhdistyksiä. Suurin ja tunnetuin liitto on koko virtuaalikoiraharrastuksen kattojärjestö, vFCI, kansainvälisen koiranjalostusliiton Fédération Cynologique Internationalen virtuaalinen vastine. VFCI:llä on oma yhdistysrekisterinsä, johon kaikki virtuaalikoiratoimintaan liittyvät liitot ja yhdistykset - erilaiset lajiliitot, näyttelyliitot, rotuyhdistykset - pyritään listaamaan. VFCI ylläpitää myös virtuaalikoirien rekisteriä, ja toimii myös yhdyssiteenä jalostusuros- ja pentuvälityksessä.

VNL:t, eli virtuaaliset näyttelyliitot, ovat yksi suurimmista yksittäisistä ryhmistä, joita vFCI:n jäsenlistalta löytää. Historian ensimmäinen VNL oli alkujaan nimeltään vain VNL, mutta harrastuksen kehittyessä vaihtoi nimensä FIN VNL:ksi, olihan se alkuperältään tietenkin suomalainen. Yhä nykyäänkin virtuaalinäyttelyliitoista suosituin on FIN VNL, mutta listalta löytyy maavaihtoehtoja lähes joka makuun, hieman tutummista Ruotsista, Norjasta ja Virosta lähtien aina kaukaisempiin Japaniin, Kiinaan, Thaimaahan ja Zimbabween.

Virtuaalinäyttelyiden idea on sama kuin oikeidenkin koiranäyttelyiden; näytteilleasettajat hakevat tuomareilta arvioita koiristaan ja niiden ulkomuodollisista ja rakenteellisista ominaisuuksista. Ennen kaikkea näyttelyiden idea on antaa kasvattajille tietoa kasvateistaan ja kasvatuksensa laadusta, mutta koska samankin virtuaalipentueen koirien kuvissa saattaa hyvinkin esiintyä täysin erityyppisiä koiria, ei näyttelyillä käytännössä ole jalostuksellista merkitystä. Toinen pienimuotoinen ongelma virtuaalinäyttelyissä on myös se, että kaikki tuomarit eivät ole aivan yhtä hyviä ja asiantuntevia. Tätä on pyritty korjaamaan siirtämällä kaikki tuomarit suorittamaan vain vFCI:n tuomarikoetta, mutta eroavaisuuksia tuomareiden työn laadussa tulee varmasti silti vielä tulevaisuudessakin olemaan.

Näyttelyiden lisäksi virtuaalikoirille on tarjolla myös paljon muita lajeja, tällä hetkellä yhteensä 16 hyväksyttyä lajiliittoa. Lähes kaikille roduille on tarjolla mahdollisuus kilpailla niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessa - kuten vaikkapa vinttikoirajuoksut, metsästyskoirien järjestyskokeet, paimennuskokeet - mutta pintansa pitävät myös suurta suosiota nauttivat lajit agility ja tottelevaisuuskoulutus. Lajiliitoille on ominaista se, että niissä kilpaileminen tapahtuu yleensä täysin puolueettomasti arpomalla, mahdollinen menestys ei siis riipu ollenkaan koiran sivusta, kuvista, luonteesta tai muusta tekijästä.

Lajiliittojen lisäksi virtuaalikoiramaailmasta löytyy myös aimo määrä rotuyhdistyksiä. Rotuyhdistykset ylläpitävät yleensä omia listauksiaan, joista löytyvät ainakin hyväksytyt jalostusurokset sekä yhdistyksen suositukset täyttävät pentueet, mutta joskus yhdistykset ovat saattaneet listata myös kaikki rodun edustajat virtuaalimaailmassa. Kannan kartoittamisen ja ylläpitämisen auttamisen lisäksi virtuaaliset rotuyhdistykset järjestävät usein myös näyttelyitä sekä muita kokeita ja kilpailuja omille roduilleen.

Niin kutsuttujen perinteisten liittojen rinnalle on noussut myös PIVIKO, piirretyille virtuaalikoirille tarkoitettu järjestö. PIVIKOn tarkoituksena on edistää piirrettyjen virtuaalikoirien asemaa virtuaalikoiramaailmassa, ja yksi sen näkyvimmistä toiminnoista ovatkin virtuaalinäyttelyt, joita järjestetään suhteellisen usein verrattuna varsin pieneen piirroskoirakantaan. Näyttelyitä lukuun ottamatta piirretyt koirat saavat kilpailla samoissa kilpailuissa kuin valokuvallisetkin virtuaalikoirat, joten kun PIVIKO aktivoitui uudelleen vuonna 2007, saivat piirroskoirat näennäisesti täysin samat oikeudet ja mahdollisuudet virtuaalimaailmassa kuin valokuvallisetkin virtuaalikoirat.

Erilaisten liittojen ja yhdistysten lisäksi keräävät virtuaalikoiraharrastajia yhteen myös erilaiset keskustelupalstat, joista pitkäikäisin ja ehdottomasti suosituin on Karvaturrit. Karvaturreissa on tällä hetkellä noin tuhat rekisteröityä käyttäjää, joten uusien ystävien ja esimerkiksi virtuaalisten yhteistyömahdollisuuksien löytäminen on yhä vain helpompaa.

Virtuaalikoiraharrastuksen ongelmat

Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Vaikka virtuaalikoiraharrastus usein tuokin mukanaan yhä syvemmän kiinnostuksen koiriin ja sitä kautta ehkä myös laajemman teoriapohjan, on siinä katsottu myös olevan joitain haittapuolia.

Ennen suurimmaksi ongelmaksi virtuaalikoirista puhuttaessa nousi ehdottomasti kuvien luvaton kopiointi. Harrastajat olivat ehkä nuorempia eivätkä aivan perille tekijänoikeussäännöistä, jonka takia koettiin myös ikäviä selkkauksia, kun tekonsa vääryydestä tietämättömät virtuaalikoiraharrastajat käyttivät virtuaalikenneleissään luvattomia kuvia. Tämä löi virtuaalikoiraharrastajiin auttamatta leiman, jonka olemassaolon huomaa yhä tänäkin päivänä; yhä vieläkin he ovat “oikeiden” koiraharrastajien silmissä ennen kaikkea kuvien luvattakäyttäjiä.

Suuren askelen kohti parempaa tekijänoikeusasioissa otti kuitenkin Käräytys, jonka perusidea pähkinänkuoressa on vähentää tekijäinoikeuslain rikkomista Internetissä. Käräyttelijät - Käräytyksessä toimivat henkilöt - käyvät läpi internetsivustoja ja huomauttavat laittomasta materiaalista paitsi sivuston ylläpitäjälle, tarvittaessa myös materiaalin alkuperäiselle tekijälle tai tekijänoikeuden rikkojan kotisivujen sivutilan tarjoajalle. Käräytys on tehnyt suuren työn valistaessaan niin virtuaalikoiraharrastajia kuin muitakin sivustojen ylläpitäjiä tekijänoikeuksista, ja nykyään lähes kaikissa virtuaalikenneleissä onkin luvallisesti käytössä olevat kuvat.

Tällä hetkellä yhtenä suurimpana ongelmana virtuaalikoiraharrastuksen ulkopuoliset niin kuin virtuaalikoiraharrastajat itsekin tuntuvat kokevan sen, että virtuaalikennelit sekoitetaan yhä silloin tällöin oikeisiin kasvattajiin ja heidän kotisivuihinsa. Vaikka valtaosa virtuaalikennelharrastajista varmasti pyrkiikin ilmoittamaan sivuillaan näkyvästi, että kyseessä on juuri virtuaalikennel, tapahtuu silti virheellisiä olettamuksia. Näistä usein selvitään muutamalla sähköpostiviestillä, mutta kaikille parasta toki olisi, että näitä väärinkäsityksiä ei syntyisi lainkaan.

© Jonna

ylös